Luomuviini?

Luonnonmukaisessa viininviljelyssä tuotetaan puhtaita ja aitoja rypäleitä kunnioittaen maaperää, ympäristöä, luontoa ja ihmisiä. Luomutila on osa luontoa. Luonnon kanssa halutaan elää yhdessä harmoniassa eikä sitä vastaan haluta taistella tai ainoastaan hyödyntää. Luomuviljelyssä pyritään toimimaan niin lähellä luonnon omia toimintatapoja kuin mahdollista ja samalla käytetään luonnonvaroja vastuullisesti. Tavoitteena on luoda ekosysteemi jossa energia ja ravinteet kiertävät ja jonka toiminta pitkällä tähtäimellä on kestävä.

Luomuviljelyssä ei käytetä keinolannoitteita tai synteettisiä kemikaaleja ja myrkyllisiä torjunta-aineita, vaan maaperää hoidetaan luonnonmukaisesti niin, että se pysyy terveenä, tasapainossa ja hedelmällisenä. Pyritään myös säilyttämään tai jopa lisäämään kasvien ja eläinten monimuotoisuutta. Erityisesti halutaan säilyttää alkuperäislajikkeet jotka ovat luonnostaan vastustuskykyisiä paikallisille tuholaisille ja sietävät paikallista ilmastoa paremmin.

Luomuviininviljelyssä viiniköynnösten sekaan kylvetään usein muita vihreitä kasveja ja yrttejä. Myös viinitarhan ympärille istutetaan lisää kasvustoa kuten pensaita ja puita sekä perustetaan niittyjä. Kaikki nämä kasvit hoitavat maaperää, tuovat takaisin hyödylliset hyönteiset ja organismit sekä suojaavat eroosiolta ja maan ravinnehävikiltä. Myös typpeä ja hiiltä sidotaan näin maahan, mikä puolestaan ehkäisee ilmastonmuutosta.

Luomuviljelyssä rikkakasveja hoidetaan paljon mekaanisin menetelmin ja näin rikkaruohomyrkkyjä ei tarvitse käyttää. Rikkaruohojen ja tuholaisten nujertamiseen voidaan myös käyttää niiden luonnollisia vihollisia, esimerkiksi tiettyjä kasveja tai hyönteisiä kuten esimerkiksi leppäkerttuja. Myös luomuasetuksissa sallittuja luonnollisia aineita, kuten kasviöljyjä tai mikro-organismeja, voidaan käyttää.

Luomuviljelyssä kunnioitetaan myös maan vesivarastoja. Vettä ei tuhlata ja huuhtoutumia pyritään vähentämään parantamalla maaperän rakennetta ja istuttamalla kasvustoa joka vähentää eroosiota. Viljelyssä pyritään myös säilyttämään luonnolliset vesivarat kuten suot ja lähteet. Ja kun ei käytetä synteettisiä ja myrkyllisiä aineita, niitä ei myöskään kerry saastuttamaan järviä, puroja ja muita vesistöjä.

Luomurypäleiden viljelijät ovat siis pitkälti proaktiivisia - kun viinitarhaa hoidetaan huolellisesti ja luonnonmukaisesti, on se tasapainossa ja valmiiksi vastustuskykyisempi mahdollisille taudeille ja muille ongelmille. Näin kemiallisia aineita ei tarvitse edes käyttää. Sitä paitsi maaperän hyvä rakenne ja kasviston monimuotoisuus auttaa maatilaa sopeutumaan paljon paremmin ilmastonmuutoksen seurauksille kuten tulvat ja kuivuus.

Kun maaperä ja köynnökset pidetään terveenä saadaan myös terveitä rypäleitä. Kun rypäleet ovat saaneet kehittyä luonnollisesti ilman myrkkyjä ja vieraita aineita on niissä myös oikeat ominaisuudet jotta saataisiin aikaiseksi viini joka on tasapainossa ja joka kuvastaa paikkaa missä rypäleet ovat kasvaneet ilman että sitä tarvitsee manipuloida viininvalmistamossa. Saadaan siis aikaiseksi viini joka on sekä puhtaampi että luonnollisempi.

Sertifioidut luomuviinin tuottajat EU:ssa noudattavat rypäleiden viljelyssä EU:n luomusäädöksiä jotka määrittelevät miten köynnöksiä ja maata on käsiteltävä jotta rypäleet voidaan merkitä luomuksi. Heinäkuusta 2012 lähtien on voimassa tiukemmat säännöt myös viininvalmistamossa. Säännöt määräävät mm. sulfiittien enimmäismäärän valmiissa viinissä, rajaavat mitä lisäaineita saa käyttää, ja kieltävät tietyt menetelmät joilla manipuloidaan viinin ominaisuuksia tavanomaisessa viininvalmistuksessa. Kun viini siis on luomusertifioitu EU:n säädösten mukaan, on sen koko elinaikana noudatettu tiukkoja sääntöjä jotka takaavat, että se on tuotettu ympäristöä ja eläinten hyvinvointia ajatellen.

Kun valmistetaan tai kulutetaan luomuviinejä ei siis ole kyse ainoastaan siitä, että halutaan loppukuluttajalle puhtaampia viinejä, vaan kyse on paljosta muustakin: halutaan myös taata työntekijöiden turvallisuus ja terveys, parantaa ihmisten ja eläinten elämänlaatua, edistää luonnon hyvinvointia ja ilman puhtautta sekä luoda kestävä toimintamalli niin, että tulevatkin sukupolvet saavat elää kauniissa ja terveessä luonnossa sekä nauttia puhtaasta ja aidosta viinistä.

Mitä ongelmia tavanomaisessa viininviljelyssä sitten on?

Tavanomaisessa viininviljelyssä on muutamia ongelmia joita kaikki eivät välttämättä mieti. Monet näistä ongelmista johtuvat keinolannoitteista sekä synteettisistä kemikaaleista ja myrkyllisistä torjunta-aineista joita viljelyssä käytetään systemaattisesti.

Viiniköynnös on erityisen altis erilaisille viruksille ja sienitaudeille, mikä johtuu suureksi osaksi juuri siitä, että käytetään näitä luonnolle vieraita synteettisiä aineita jotka heikentävät kasvin luonnollista vastustuskykyä. Se, että taistellaan luontoa vastaan luomalla monokulttuuri jossa viljellään ainoastaan yhtä ja ainoaa lajiketta jonka ympärillä ei ole mitään muuta elämää,  tuottaa myös ongelmia. Luonnollisesti ekosysteemissä on paljon eri lajikkeita joilla kaikilla on oma tehtävänsä, ja siksi myös luonto pysyy terveenä ja vastustuskykyisenä. Kun tätä tasapainoa häiritään, viiniköynnös heikkenee, eikä se enää pysty puolustamaan itseään kunnolla. Seurauksena ovat vaikeat taudit ja virukset. Näitä tauteja vastaan taistellaan vaarallisilla molekyyleillä jotka tekevät viiniköynnöksestä entistäkin heikomman ja pikkuhiljaa myös tuholaisista vastustuskykyisempiä myrkyille. Tästä seuraa paha sykli jossa torjunta-aineita käytetään yhä enemmän.

Torjunta-aineet joita käytetään tavanomaisessa viljelyssä ovat hyvin myrkyllisiä. Niin myrkyllisiä, että ihmisellä joka niitä ruiskuttaa on oltava happinaamari ja suojavaatteet päällä. Nämä myrkyt aiheuttavat viinitarhan työntekijöille paljon erilaisia hyvin vaikeita sairauksia ja jopa kuolemia.

Torjunta-aineet aiheuttavat myös ongelmia ihmisille jotka asuvat viinitarhojen lähistöllä. Myrkyt leviävät helposti tuulen mukana esimerkiksi puistoihin ja tavallisten asukkaiden pihoille. Ongelma on varsinkin suuri silloin kun aineita ruiskutetaan lentokoneen avulla ilmasta. Joidenkin viinitarhojen lähettyvillä asuvilla onkin ilmoitettu olevan esimerkiksi allergisia reaktioita, hengitysvaikeuksia, vatsavaivoja ja palovammoja muistuttavia ihottumia.

Torjunta-ainejäämiä löytyy myös yllättävän paljon valmiista tuotteesta. Nämä aineet kertyvät ihmisen kehoon rasvaan ja elimiin kuten maksa ja aivot. Näillä aineilla on synergistinen vaikutus kehossa, eli niiden vaikutus yhdessä on paljon suurempi kuin niiden yksittäinen vaikutuksensa ovat. Paljon näistä aineista on todettu esim. karsinogeeneiksi tai epämuodostumia aiheuttaviksi.

Kemikaalien käyttö tavanomaisessa viljelyssä aiheuttaa myös sen, että maaperän elämä ja rakenne tuhoutuu melko nopeasti. Tämä taas aiheuttaa esimerkiksi maaperän eroosiota ja vieraiden aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Seurauksena on mm. vesistöjen rehevöityminen (esim. leväkukinnat) ja myrkkyjen kertyminen ravintoketjussa ylöspäin missä viimeinen ketjussa oleva, esimerkiksi petoeläin tai ihminen, nauttii suurimman annoksen. Petolintujen kuolemien suuret määrät epäillään johtuvan mm. juuri näistä tavanomaisessa maanviljelyssä käytettävistä vaarallisista aineista. Tuholaismyrkyt ovat myös todettu olevan osasyypää työmehiläisten suureen katoamiseen.

Tavanomaisessa viljelyssä käytettävät torjunta-aineet nopeuttavat myös ilmastonmuutosta. Aineiden valmistuksessa käytetään erittäin paljon energiaa, ja esimerkiksi typpilannoitteiden valmistuksessa ja käytössä syntyy paljon typpioksiduulia joka on hyvin voimakas ja pitkäikäinen kasvihuonekaasu joka heikentää otsonikerrosta.

Joidenkin mielestä systeemi missä ainoastaan syötetään vieraita aineita luontoon, missä kasvit, eläimet ja ihmiset voivat huonosti, ja joka pitkällä tähtäimellä ei tuota muuta kuin pulleat kukkarot kemikaali- ja lääketeollisuudelle, ei voi olla oikein.